Näillä teemoilla Järvenpää kohti kasvun aikaa. Klikkaa kuvan päältä ja lue lisää.
Vaalikonevastausten yhteenveto löytyy täältä.
Luodaan lisää työpaikkoja
Vuodenvaihteessa TE-palvelut siirtyivät kuntien hoidettaviksi. Käytännössä tämä tarkoittaa, että Järvenpään kaupungin vastuulla on järjestää työttömille työnhakijoille töitä, ja ellei tässä onnistuta, seuraa sakkomaksu. Uudistus luo kokonaan uudenlaisen motiivin panostaa elinkeinoelämään ja työpaikkojen luomiseen.
Järvenpää ei ole keskittynyt näihin teemoihin erityisen tunnollisesti. Kaupungin työttömyysaste on korkea ja työpaikkoja on vähänlaisesti, yhteisöveroja kertyy vähän ja työpaikkaomavaraisuus on matala. Kaupungin strategia on perinteisesti ollut hyödyntää hyviä liikenneyhteyksiä ja mahdollistaa ihmisten työssäkäynti Helsingissä.
Nyt on kuitenkin korkea aika herätä elinkeinopolitiikan suhteen. Emme voi kehittyä aluekeskukseksi ilman elinvoimaista yrityssektoria. Emme voi nojata pelkkiin liikenneyhteyksiin. Emmekä pysty järjestämään työttömille töitä, jos meillä ei työpaikkoja ole.Järvenpään täytyy pystyä houkuttelemaan uusia yrityksiä, ja etenkin keskustan alueelle. Tarvitaan toimistotilaa insinööreille, arkkitehdeille, juristeille ynnä muille toimistotyöntekijöille. Mikäli heitä onnistutaan houkuttelemaan merkittävästi lisää, syntyy uusia työpaikkoja automaattisesti myös kaupan alalle ja ravintoloihin. Samalla keskusta elävöityy. Syntyy positiivinen kierre, jossa yritysten menestys luo lisää menestystä muihin yrityksiin, ja kaupungin vetovoima ihmisten silmissä kasvaa.
Kaupungin pitää polkaista keskustan kehitys kunnolla käyntiin, mutta tämä ei ole helppo tehtävä. Ei ole yksittäistä taikanappia, jota voisi painaa. Keskustan kehittäminen on otettava strategiseksi tavoitteeksi ja suunniteltava hyvin. Aluksi on tehtävä skenaariotason tarkastelu siitä, miten keskusta-alueelle saadaan esimerkiksi 1000 uutta työpaikkaa. Tutkitaan, mihin ne voisivat syntyä ja mitä sen eteen vaaditaan. Tässä on huomioitava laajasti kaupungin vahvuudet, nekin, joita tähän saakka ei ole juuri hyödynnetty kuten taiteilijat ja urheilijat tai koulut ja oppilaitokset.
Tarvitsemme kaupunkiimme kaikenlaisia työpaikkoja: korkean koulutuksen työtä konttorissa, palvelusektorin työtä ravintola- ja matkailualalla, valmistavan teollisuuden työtä sekä näiden kaikkien liiketoimintojen alihankintaan kuuluvia palveluita kuten markkinointi tai kirjanpito. Mutta tärkeintä olisi satsata korkean koulutustason työpaikkoihin, koska niillä on suurin kerrannaisvaikutus.
Houkutellaan kaupunkiin high tech -alojen osaamista, niin suunnittelufirmoja kuin myös tehtaita tai tuotantolaitoksia. Nämä luovat töitä muille aloille, mutta ne pitävät myös kaupunkia vahvasti esillä eri medioissa ja vievät viestiä siitä, että Järvenpäässä on osaamista. Tämä luo vetovoimaa myös kaupungin kouluille ja lukiolle.
Kun saamme luotua merkittävästi lisää työpaikkoja, meidän on helpompaa tarjota töitä työttömille työnhakijoille. Meidän on mahdollista työllistää nuoria kesätöihin tai eläkeläisiä osa-aikatöihin. Kaupunkilaiset voivat muutenkin luottaa siihen, että tarvittaessa työpaikkoja kyllä löytyy. Samalla kun yrityksemme menestyvät kasvatamme yhteisöverotuloja. Kun asukkaamme tekevät töitä kasvatamme myös kunnallisverotuloja. Tätä kautta kaupungin taloudelliset paineet helpottavat ja voimme keskittyä parantamaan kaupungin palveluiden laatua tai voimme jopa keskustella veroprosentin laskusta, mikä edelleen vahvistaa kaupunkimme vetovoimaa. Tällä tavoin luomme uskoa tulevaisuuteen ja kasvatamme kaupunkimme elinvoimaa, ja teemme Järvenpäästä todellisen aluekeskuksen.
Elinvoima syntyy yrityksistä.
Panostetaan opetukseen
On olemassa vanha viisaus, että ihminen oppii lukemaan lukemalla ja kirjoittamaan kirjoittamalla. Mutta välillä tämä pääsee valitettavasti unohtumaan.
Kuten monessa muussakin Suomen kunnassa, myös Järvenpäässä on yhdistetty kouluja rakentamalla mahdottoman kalliita uudisrakennuksia, vaikka vanhat koulut olisivatkin olleet hyväkuntoisia ja elinvoimaisia. Isot investoinnit on tehty lainarahalla ja lainojen korot rasittavat nyt taloutta. Seurauksena on haettu säästöjä irtisanomalla opettajia ja koulunkäyntiavustajia. Ryhmäkoot ovat suurentuneet ja oppimisen tuki vähentynyt.
Esimerkiksi tällaisesta käy Järvenpäässä Vihtakadun koulu. Hyvämaineinen, elinvoimainen ja täynnä oppilaita ollut koulu lakkautettiin ja oppilaat siirrettiin uuteen Harjulan kouluun. Se rakennettiin tämän 3-sarjaiseksi aiemman 2-sarjaisen sijaan, mikä ylimitoitus aiheutti noin viiden miljoonan euron lisälaskun. Vihtakadun koulurakennus oli määrä remontoida päiväkodiksi, mutta muutos on niin massiivinen, että rakennuksen laajaa peruskorjausta pitää aikaistaa kymmenellä vuodella. Tämä maksaa toiset viisi miljoonaa. Kaupunki siis hävisi Vihtakadun koulun lakkautuksella noin 10 miljoonaa euroa. Ratkaisu meni pahasti pieleen, ja tämän pitäisi olla varoittava esimerkki.
Yksi synti on muurata opetusbudjetti uusien koulujen betoniseiniin, mutta Järvenpäässä kyse ei ole pelkästään tästä. Opetuksen ja kasvatuksen palvelualueen budjetti on alijäämäinen. Palvelualue ylittää toistuvasti määrärahansa, mutta vaadittavia säästöjä on erittäin vaikea tehdä. Opetuksesta ja kasvatuksesta on leikattu paljon ja nyt ollaan tilanteessa, jossa uudet säästöesitykset alkavat olla jo lainvastaisia.
Meillä on ollut kuitenkin vaikeuksia hahmottaa kokonaisuutta. Palvelualueen budjetti koostuu opetushenkilöstön palkoista, tilakustannuksista, ateriapalveluista sekä epämääräisistä hallinnollisista kuluista. Jos ruoan hinta nousee 5%, on tämä säästettävä opetushenkilöstöstä, tai tehtävä alijäämää. Taloussuunnittelussa on toisaalta iso haaste, mutta taas toisaalta se voidaan hankalassa taloudellisessa tilanteessa ymmärtää myös hyvin yksinkertaisesti:
Kaikki raha, joka kulutetaan muuhun kuin opetukseen, on pois itse opetuksesta. Jos palkataan uusi hallintoammattilainen tekemään jotain näennäisen tärkeää, täytyy laittaa yksi opettaja tai koulunkäyntiavustaja ulos. Jos päätetään tarjoilla enemmän kasvisruokaa ja osoitetaan tähän vaikka 200’000:n euron määräraha, tarkoittaa se kolmen opettajan irtisanomista. Opetuksen resurssien turvaaminen onnistuu parhaiten niin, että laitetaan kaikki sekundääriseen toimintaan varatut resurssit minimiin.
Järvenpään vetovoima on perinteisesti nojannut laadukkaisiin päiväkoteihin ja kouluihin. Mutta niiden laatu ei ole seinien rappauksissa tai parkettien kiiltovahassa, vaan opetus- ja kasvatushenkilöstön ammattitaidossa. Järvenpään tulee jatkossakin olla kaupunki, jonne hakeutuvat töihin parhaat opettajat ja lastentarhanopettajat.
Kun koulujen henkilökunta on ammattitaitoista, voivat perheet luottaa Järvenpään kouluihin. Vanhemmat vievät innoissaan lapsensa päiväkotiin tai kouluun, kun tietävät, että juuri täällä lapset saavat parhaat työkalut elämään. Käymällä koulut juuri täällä voi lapsista tulla tulevaisuuden A. I. Virtasia tai Bengt Holmströmejä. Lapsiperheille koulujen uskottavuus vastaa koko kaupungin uskottavuutta.
Opetusresurssit on kohdistettava opetukseen.
Pidetään kasvu tasapainossa
Järvenpää on kasvanut valtavaa vauhtia viimeisen reilun kymmenen vuoden ajan. Uusia asukkaita on muuttanut parhaina vuosina toista tuhatta. Kasvu on muovannut kaupunkikuvaa monin paikoin elävämmäksi, mutta se ei ole tullut ilmaiseksi. Nopea kasvu on aiheuttanut taloudellisia haasteita, mikä on ihan yleinen ongelma ja huomattu monessa muussakin kaupungissa. Kasvu vaatii investointeja infraan ja palveluverkkoon, ja nämä tehdään pääosin velkarahalla. Näin ollen nopea kasvu aiheuttaa velkaantumista.
Toinen ongelma liittyy asuntotuotantoon. Kun pientalovaltainen kaupunki alkaa kasvamaan nopeasti ja kerrostalovaltaisesti, sen asukasprofiili muuttuu ja kaupungin verokertymä alkaa kasvaa hitaammin. Kasvuun liittyy myös ikäviä lieveilmiöitä, kuten työttömyyttä ja rikollisuutta, joiden on valitettavasti havaittu Järvenpäässäkin viime aikoina lisääntyneen. Asukasprofiilin muutos ei kuitenkaan ole pelkästään huono asia. Uudet asukkaat ovat kantaväestöä nuorempia, heistä monella on korkea koulutus ja heistä suurin osa käy töissä. Uusia asukkaita arvostellaan välillä huonoiksi veronmaksajiksi, mutta alhaisempi veronmaksukyky liittyy minun mielestäni enemmän heidän nuoreen ikäänsä kuin mihinkään sen vakavampaan. Järvenpää ei ole erityisen vauras kaupunki alun perinkään.
Rakentaminen Järvenpäässä on ollut enimmäkseen pieniä vuokra-asuntoja. Viime aikoina on huomattu, että vuokrataso yksityisen sektorin vuokra-asunnoissa on kääntynyt laskuun. Tämä on sikäli yllättävää, että asuntosijoittajien kulut ovat korkojen nousun ja energian kallistumisen myötä olleet kasvussa. Sijoittajat ovat joutuneet tinkimään voitoistaan tai hyväksyneet jopa tappiot, kunhan vain ovat välttäneet asuntojen jäämisen tyhjilleen. Vuokra-asuntoja on liian paljon ja ylitarjonta on laskenut vuokria. Jotkut asukkaat hyötyvät tästä ainakin lyhyellä tähtäimellä, mutta isossa kuvassa tämä on huono asia. Se heikentää Järvenpään houkuttelevuutta sijoittajien silmissä.
Kaupunki on itsekin huomannut haitallisen kehityskulun ja segregaatioriskin, ja alkanut säännellä kerrostaloasuntojen kokoa. Tämä on ollut kaupungin viranhaltijoilta järkevä liike. Väestönkasvu luo meille uusia mahdollisuuksia, mutta asuntopolitiikkaa on tarkennettava, jotta uudet asukkaat saadaan jäämään kaupunkiin.
Nuoret, työuransa alkutaipaleella olevat ihmiset asuvat nyt pienissä asunnoissa, mutta kunhan varallisuutta ja tavaraa kertyy ja perheen perustaminen alkaa tulla ajankohtaiseksi, alkavat he etsiä itselleen isompaa asuntoa. Kaupungin tulee pitää huoli, että sellainen todella löytyy Järvenpäästä, eivätkä nämä tulevaisuuden yhteiskunnan tukipilarit muuta kaupungista ulos. Heille vetovoima tarkoittaa paitsi hyviä liikenneyhteyksiä, niin myös laadukkaita kouluja ja päiväkoteja sekä idyllisiä ja turvallisia pientaloalueita.
Toinen voimavara, jonka tarpeisiin viime aikojen asuntotuotanto ei ole vastannut, ovat eläkeläiset. Kaupungin on syytä houkutella eläkeläisiä asukkaiksi, koska heillä on yleensä aikaa ja rahaa käyttää paikallisia palveluita, he maksavat paljon veroja, eikä heidän sairastelunsa enää soteuudistuksen jälkeen rasita kaupungin taloutta. Eläkeläiset eivät usein enää halua asua tai pysty asumaan omakotitalossa. He eivät tarvitse myöskään niin paljoa tilaa, koska heidän lapsensa ovat jo kotoa pois muuttaneet. Kuitenkin monella heistä on karttunutta varallisuutta ja tavaraa, joten heille eivät pienet asunnot riitä. He tarvitsevat tilavia kerrostaloasuntoja lähellä keskustan palveluita. Kaupungin pitää huolehtia, että sellaisia todella löytyy.
Kaupunki on kirjoittanut omaan asunto-ohjelmaansa viisaasti, että Järvenpäästä löytyy koti elämän eri vaiheisiin. Tämän tavoitteen eteen on tehtävä töitä.
Kaupungin tulee kasvaa, mutta vauhti ei saa olla liian kova.
Vaalikonevastaukset
Olen vastannut Hesarin, Ilta-Sanomien, Iltalehden, Keski-Uusimaan, MTV:n ja YLE:n vaalikoneisiin. Olen perustellut jokaisen vastauksen sanallisesti, enkä ole vastannut yhteenkään kysymykseen keskelle (en osaa sanoa). Tässä linkit vaalikonevastauksiin:
Helsingin Sanomat: https://www.vaalikone.fi/kunta2025/hs/tulokset/ehdokkaat/e372ef89-08ee-4606-b28b-c7505ba63958
Ilta-Sanomat: https://www.is.fi/politiikka/art-2000011070516.html
Iltalehti: https://www.iltalehti.fi/kunta-ja-aluevaalit-2025/vaalikone#/ehdokas/609/67616
Keski-Uusimaa: https://www.keski-uusimaa.fi/vaalikone/#/101/kotikunta/186/ehdokkaat/2920
MTV: https://www.mtvuutiset.fi/vaalikone/101/vaalipiiri/388/ehdokkaat/9252
YLE: https://vaalit.yle.fi/vaalikone/kuntavaalit2025/55/ehdokkaat/661?language=fi